Oulussa opiskelee yli 30.000 lasta ja nuorta perus- ja keskiasteen kouluissa.
Koulurakennusten määrä ja laatu – eli paljon puhuttu palveluverkko – ovat herättäneet runsaasti keskustelua. On puolustettu pieniä kouluja, ja usein samaan hengenvetoon on kuulunut isojen yksiköiden oletettu ongelmallisuus. Yhtä mieltä on kaiketi voitu olla siitä, että säästöpaineiden alla seinät ovat parempi säästökohde kuin opetus.
Päätökset eivät ole helppoja. Kaiken kokoisilla oppimisympäristöillä on hyvät ja huonot puolensa.
Mikä sitten on iso koulu? Ymmärryksen lisäämiseksi menimme tutustumaan yhteen sellaiseen, Kastellin monitoimitalon nimellä kulkevaan kompleksiin. Ennen vierailua mieltä askarrutti erityisesti, miten toiminnot on järjestetty mittasuhteiltaan massiivisessa rakennuksessa ja millaiseksi siellä olevat lapset ja aikuiset olonsa kokevat.
Numerotietoja: Bruttoneliöitä on hieman alle 25.000. Peruskoulussa ja lukiossa (mukana myös aikuislukio) on yli 2.000 opiskelijaa. Lisäksi talossa toimivat päiväkoti, kirjasto ja nuorisotilat. Luokka-, ryhmätyö-, liikunta-, auditorio- ja erikoisopetustiloja on paljon. Ulko-ovet ovat auki 6.30–22.00, ja talo on tehokkaassa käytössä koko aukioloajan. Ilta-aikaan isoja käyttäjiä ovat mm. aikuislukio, Oulu-opisto ja urheiluseurat.
”En ihannoi suurta kokoa, mutta ihannoin hyvää suunnittelua”Talon isäntä ja Kastellin koulun rehtori Timo Salmi kertoi toteutuksen lähtökohdista ja koko prosessin vaiheista suunnittelusta nykyhetkeen. Suuresta koosta on hyötyä. Se näkyy esimerkiksi tietotekniikassa ja terveydenhuollon ja koulupsykologin palveluiden saatavuudessa. Opetuksessa hyödyllisiä erikoistiloja löytyy moneen lähtöön. Mutta rakennuksen suuruus ei ole viihtyvyyden, oppimistulosten, hyvän ilmapiirin ja toimivan yhteishengen isoin tekijä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen selittyy hyvällä suunnittelulla ja talon eri käyttäjien välisellä yhteistoiminnalla.
Kastellin monitoimitalo on toteutettu elinkaarimallilla. Kaikki toteutuksen ja käytön merkittävät osapuolet (mm. arkkitehti, rakentaja, omistaja, monitoimitalon pedagogiset yksiköt, kaupungin tilapalvelut ja liikuntatoimi) osallistuivat aktiivisesti rakennuksen suunnitteluun. Hyvien tulosten kannalta tärkeää on ollut, että pedagogian asiantuntijat olivat suunnittelussa mukana alusta saakka.
Eri ikäryhmän oppilailla on talossa omat erilliset sisäänkäynnit ja he saavat opiskella helposti hahmotettavissa omissa erillisissä tiloissaan.
Talon käyttäjien yhteistoiminnasta saatavat hyödyt olivat mukana monitoimitalon tavoitteissa alusta saakka. Kastellissa esimerkiksi toteutetaan päivittäinen toimintatunti (sisältää liikuntaa ja monenlaista muuta tekemistä) keskellä koulupäivää Nuorisopalveluiden kanssa. Näin syntyvä koulupäivän uusi rakenne eheyttää koulupäivää ja lisää viihtymistä. Talon kirjastopalvelut tukevat pedagogiaa, ja organisaatiosta löytyvä laaja liikunnan osaaminen on koko talon käytössä. Rehtorin mukaan Kastellin monitoimitalo on enemmän kuin osiensa summa.
Koulun suunnittelu on onnistunut. Viihtyvyyteen, ilmapiiriin ja työyhteisön toimivuuteen pystytään panostamaan Kastellin monitoimitalossa aivan samalla tavalla kuin kaikissa muissakin kouluissa. Kastellin etuna on, että monitoimitalon suuruuden ekonomiasta saadaan hyötyjä koulutyön arkeen monipuolisten tilojen sekä talon eri käyttäjien välisen yhteistyön ansiosta. Tilojen iltakäyttö lisää rakennuksen tehokkuutta.
Isoa kouluyksikköä ei tarvitse karsastaa suuren koon vuoksi.
Vierailulle osallistuivat Eero Hatunen, Tiina Heikkinen, Matti Rautio ja Kaisu Tuomi. Suuret kiitokset vierailumahdollisuudesta.
Tietosuojalauseke
