Kokoomuksen puoluekokouksessa Tampereella käsiteltiin ja pienin muutoksin hyväksyttiin puoluehallituksen esitys Kokoomuksen kunta- ja aluepoliittiseksi kannanotoksi. Monisivuisen kannanoton tärkeimmät viestit ovat, että tulevaisuus syntyy kunnissa ja kaupungeissa, suomalaiset ansaitsevat laadukkaat ja toimivat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja että kokoomuslaisen aluepolitiikan ytimessä on luottamus ihmisten ja yritysten haluun rakentaa menestystä alueiden omilla vahvuuksilla.
Kannanotto kannattaa lukea ajatuksella ja erityisellä mielenkiinnolla läpi, sillä se asemoi kunnat ja kaupungit aikaan jälkeen sote-uudistuksen. Kannanoton viesti on, että kuntien rooli on edelleen vahva. Se on taloudellinen, kulttuurinen, sivistyksellinen ja henkinen. Kuntien perustehtävät tulevat säilymään, ja kuntien rahoituspohjan tulee olla entistä enemmän niiden omassa hallinnassa.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut eivät enää ole kuntien vastuulla, kunnilla on yhä vahvistuva rooli kuntalaisten hyvinvoinnin tukemisessa ja sairauksien ehkäisyssä. Hyvinvointi rakentuu kunnan peruspilareista. Niitä ovat sivistys, elinkeinot, kulttuuri, liikunta ja ihmisten toimeentulo eli työllisyys.
Kannanotossa myös herätellään kuntia erikoistumaan ja profiloitumaan omien luontaisten vahvuuksiensa mukaan esimerkiksi tietyn teollisuudenalan, maatalouselinkeinon tai vapaa-ajan vieton kunnaksi.
On itsestään selvää, että kuntien vahva talous lisää ihmisten hyvinvointia, mutta kannanotossa tuodaan esille taloudellisten resurssien ohella myös henkisen pääoman merkitys. Kotikunnan ja oman asuinalueensa merkitys yksilölle ja sen arvottaminen juurruttaa ihmisen ja tekee hänestä osan yhteisöä. Kuntien rooli on tässä olennainen.
Lue esitys kokoomuksen kunta- ja aluepoliittiseksi kannanotoksi täältä tai tiivistelmä alta:
- Kunnissa ja kaupungeissa syntyy tulevaisuus
- kunnat ja kaupungit siirtyneet uuteen aikaan
- omat vahvuudet
- itselle parhaat toimintatavat ja kumppanit
- kokoomuksen rooli: kuntien ja kaupunkien puolue
- kuntien toimintaedellytykset: kyky suoriutua tehtävistään. Kuntien merkitys suomalaisten arjessa ja Suomen tulevaisuudessa. Lapset ja nuoret, koulutus, lähiympäristön vaaliminen ja uuden elinvoiman rakentaminen
- sivistys on yhteiskunnan tukipilari, tulevaisuuden rakentaja ja menestyksen vauhdittaja. Mahdollisuuksien tasa-arvo.
- Sivistys:
- varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, toisen asteen koulutus ovat jatkossakin kuntien lakisääteinen tehtävä.
- Tavoite laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi
- Jokainen lapsi varhaiskasvatuksen piiriin viimeistään kolmen vuoden iässä
- Kunnilta edellytetään kasvatus- ja koulutuspalveluiden laadun turvaamista. Huom: Kunta voi turvata edellisen yksin tai yhdessä naapurin kanssa
- Kulttuuri
- kunnat ja kaupungit tapahtumien ja elämysten näyttämöitä
- kulttuuri ja liikunta jokaisen ulottuville
- merkitys arkiseen hyvinvointiin
- korostuu erityinen arvo lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien, osallisuuden ja hyvän elinympäristön turvaamisessa
- Paikallinen elinvoima
- sen vahvistaminen
- taloudellisen kurimuksen selättäminen ja palaaminen kasvu-uralle
- tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan varmistaminen
- ELY-keskusten työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille vahvistaa kuntien elinvoimaroolia
- työllisyyden vahvistaminen
- kunnat ja kaupungit ovat erilaisia, tunnistetaan ja tunnustetaan erilaisuus
- kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys noin 80 prosenttia noin kansantuotteesta ja enemmistö innovaatioista syntyy kaupungeissa ja kaupunkiseudulla. Suomalaisista 80 prosenttia asuu näillä alueille. Sama osuus Suomen työpaikoista on näillä alueilla. Suurimmille kaupungeille ja kaupunkiseuduille kannattaa antaa suurempi rooli talouden vauhdittamisessa.
- kaupunkien kyky ja mahdollisuudet kantaa vastuuta laajoista ilmiöistä yhdessä valtion kanssa
- pienemmillä kunnilla pitää olla tilaa erikoistua ja lainsäädännön tukea sitä. On oltava mahdollisuus itsenäisesti rakentaa sekä profiloitua esimerkiksi jonkin teollisuudenalan, maatalouselinkeinon tai vapaa-ajan vieton kunnaksi. Erikoistuvien kuntien rooli korostuu ja samalla täytyy huolehtia, että jokainen kunta pystyy huolehtimaan perustuslain mukaiset palvelut sivistys-, elinkeino- ja maankäyttöasioissa. Maaseutumaisissa kunnissa elinvoima on perinteisesti löytynyt maasta itsestään (huoltovarmuus ja omavastuisuus)
- modernit tietoliikenneyhteydet ja niiden merkitys. Se osaamisen kanssa tarjoaa mahdollisuuksia monipaikkaisuudelle elinkeinotoiminnassa ja asumisessa.
- rahoitusjärjestelmän merkitys kuntien tehtävien onnistumisessa
- kuntien itsenäisyys: rahoituspohjan tulee olla enemmän kuntien omassa hallinnassa (esim yhteisö- ja kiinteistövero sekä tulovero)
- erilaistuvissa kunnissa tarvitaan myös erilaisia normeja ja säännöksiä. Kun kevennetään normeja, kunta voi helpommin selvitä tehtäväkentästään.
- kuntien perustehtävät pysyvät
- kunnat ovat nyt ja jatkossakin lähidemokratian perusyksikkö, koska ne ovat lähimpinä ihmistä (lähidemokratia) ja arjen kannalta tärkeimmät päätökset tehdään kunnissa: ihmiset, kolmannen sektorin toimijat ja paikalliset yritykset yhdessä
- kuntien uusi rooli ja uudet painopistealueet (soten siirtyminen hyvinvointialueille)
- Sotepalvelut ja pelastuspalvelut
- Kokoomus haluaa, että hyve-alueet onnistuvat. Reunaehtoina annetut raamit sekä palveluissa että rahoituksessa (tiukka ohjaus)
- sujuva hoitoon pääsy, inhimillinen hoiva ja palveluiden sisältö ja asiakasnäkökulma. Ennaltaehkäisevien palveluiden ja perustason terveydenhoidon merkitys
- toimijoina julkinen sektori, yksityiset toimijat ja kolmas sektori
- vaatimus hoitojen ja palveluiden hyödyn ja vaikuttavuuden tarkastelusta
- tehokkuus ja vaikuttavuus myös verrokkeihinsa verrattuna (esimerkiksi julkinen vs. yksityinen)
- mukana ammattilaiset ja asiantuntijat
- palveluiden kunnianhimoinen uudistaminen
- omalääkärimalli
- valinnanvapauden nykyistä laajempi toteutuminen
- ammatinharjoittajamalli
- sote-alueiden parhaat käytännöt koko maahan
- kustannuslaskentamalli: vertailtavuus ja vankka tutkittu ja todennettu tieto esimerkiksi kustannuksista
- lasten ja perheiden palvelut lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi (mm ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, mielenterveyspalveluiden nopea saatavuus on turvattava jokaiselle tarvitsevalle lapselle ja nuorelle)
- ikääntyvien hyvä hoiva: itsemääräämisoikeus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet palveluihin
- ensihoito- ja pelastuspalvelut: nopeasti ja ammattitaitoisesti saatavilla, kun niitä tarvitsee
- Aluepolitiikka
- kokoomuslaisen aluepolitiikan ydin: luottamus ihmisten ja yritysten haluun rakentaa menestystä -> kaikkialla Suomessa on voitava hyödyntää kestävästi voimavaroja, joita alueella on saatavilla.
- Suomen on oltava joka suuntaan saavutettava. tavaran, ihmisten ja tiedon on liikuttava sujuvasti kilpailukyvyn, turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta, esimerkiksi kaupunkien tehokkaat joukkoliikenneratkaisut, toimivat asuntomarkkinat