Lautakunnissa ja valtuustoissa harvemmin kerrotaan tai edes tiedetään,
että päätettävän asian taustalla on tavalla tai toisella EU. Kuitenkin lähes
puolet kunnissa päätettävistä asioista Suomessa liittyy Euroopan Unioniin ja
juontaa juurensa Euroopan parlamentin päätöksiin.
”Euroopan unioni näkyy kuntatasolla eri tavoin, aina maatalouden
tukipolitiikasta ja ympäristönormeista kaupunkien jätevesien käsittelyyn sekä
julkisen liikenteen kehittämiseen. Tämän huomaa erilaisista yksityiskohdista.
Esimerkiksi datasiirtomaksut eli vanhat roaming-maksut ovat poistuneet unionin
ansiosta. Alueilla unioni taas näkyy myös jäsenmaiden rahoittamien rahastojensa
kautta. Alueille rahoitus siirtyy aluekehitysvaroina, Suomessa erityisesti
itäiseen ja pohjoiseen Suomeen”, kertoo kokoomuksen oululainen kansanedustaja
Janne Heikkinen.
Heikkinen on hyvin perillä EU-päätöksenteosta, sillä hän on opiskellut
Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan yleinen valtio-oppi ja pitkänä sivuaineena
Eurooppa-opinnot.
Isoja asioita päätettävänä
Europarlamenttivaaleissa kesäkuun 9. päivä valitaan jäsenet eli mepit
päättämään asioista seuraaviksi viideksi vuodeksi. Suomesta parlamenttiin
valitaan 15 meppiä.
Peruskansalaiselle voi olla hieman hämmentävää valita ehdokkaansa.
Pientä apua ehdokkaansa valintaan voi antaa kansanedustaja Heikkisen tiivistys
niistä teemoista, jotka näissä vaaleissa ja päätöksenteossa ovat tärkeitä:
”Poliitikot valitaan Euroopan parlamenttiin viideksi vuodeksi. Siksi
maailmaa on katsottava tällä aikajänteellä. Tästä syystä vaaleissa on lukuisia
erilaisia teemoja, niin yhteisiä kuin maakohtaisia. Ukrainan tuen pitäisi olla
luonnollinen yhteinen teema, ja vuosien päästä puolestaan maan
jälleenrakentamisen edistäminen. Pidän todennäköisenä, että Ukrainan ympärillä
pyörinee lukuisia teemoja ja samalla isoja rahoja.
Suomelle tärkeitä teemoja ovat myös metsien ja raaka-aineiden kestävä
käytön tulevaisuus. Nykyinen komissio on tehnyt ideologista politiikkaa, joka
on ollut vahingollista Suomen kokonaisedulle. Esimerkiksi biotalouden kehitys
on hidastunut ja ruoantuottajien työtaakka tarpeettomasti vaikeutunut.
Ajankohtainen teema on myös rajaturvallisuus. EU:lla on ollut perusteltu
rooli jäsenmaiden rajojen valvonnan tukemisessa. Suomi on nyt päässyt niiden
jäsenmaiden joukkoon, joiden rajoja on tavoin ja toisin koeteltu”, Heikkinen
listaa.
Pohjoisen asioista tietäviä tarvitaan
Äänestysinto europarlamenttivaaleissa jää yleensä Suomessa, kuten koko
EU-alueella, vaisuksi. Edellisissä, vuoden 2019 vaaleissa Suomen
äänestysprosentti oli 42,7 prosenttia. Syitä vaisulle esitykselle on varmasti
useita. Yksi niistä voi olla se, että päätöksenteko parlamentissa tuntuu niin
kaukaiselta, maantieteellisesti ja arkitasolla.
Miksi meitä oululaisia pitäisi kiinnostaa, ketä meppejä parlamenttiin
valitaan?
”EU:ssa päätetään kasvavassa määrin oululaisia ja Oulua koskevasta
lainsäädännöstä. Tästä syystä sinne tarvitaan kykeneviä ihmisiä ajamaa meidän
arvojemme pohjalta Suomen ja Euroopan kokonaisedun mukaista politiikkaa. On
tärkeää, että edustajat europarlamentissa tuntevat pohjoisen
erityisolosuhteita. Pelkästään talvi muuttaa logistiikkaa täällä pohjoisessa.
Meri jäätyy ja tieverkko kuluu aivan eri tavalla. Tätä ei aina ymmärretä
Manner-Euroopassa”, Heikkinen sanoo.
”Oululainen EU:ssa” aiheesta keskustellaan Oulujoen kokoomuksen
Afterworkissa ke 17.4. klo 17 alkaen. Paikalla kansanedustaja Janne Heikkinen.
Tervetuloa Teerenpeliin keskustelemaan